Aksu
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Aksu-joesta on eri artikkeli.
| Aksu (kiin. 阿克苏市, Ākèsū Shì) uiguuriksi ئاقسۇ شەھىرى, Aqsu Shehiri | |
|---|---|
 Aksun sijainti (punaisella) Aksun prefektuurissa (keltaisella) Sinkiangissa | |
  Aksu | |
| Koordinaatit: 41°10′N, 80°15′E | |
| Valtio | Kiina |
| Autonominen alue | Sinkiang |
| Prefektuuri | Aksun prefektuuri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Piirikuntatason kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 14 450[1] km² |
| Väkiluku (2010) | 535 657[1][2] |
| Aikavyöhyke | UTC+8 |
| Postinumero | 843000 |
| Suuntanumero(t) | 0997 |
| Rekisterikilpi | 新N |
| www | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Aksu (kiin. 阿克苏市, Ākèsū Shì, uiguuriksi ئاقسۇ شەھىرى, Aqsu Shehiri) on piirikuntatason kaupunki Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa. Se on Aksun prefektuurin hallintopaikka. Kaupungin pinta-ala on 14 450 neliökilometriä ja väkiluku 535 657 (2010)[1]. Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 670 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Ürümqistä lounaaseen.
Maantiede
Aksu tarkoittaa uiguurin kielessä valkoista vettä ja Aksun keidas sijaitsee Toshkanjoen ja Aksujoen yhtymäkohdassa, jossa niiden virtaus on kova. Vetensä joet saavat Tienšanin vuorilta sulavista jäätiköistä ja lumesta. Aksujoki on myös Tarimjoen pääasiallinen vedenlähde. Aksu sijaitsee Tienšanin ja Taklamakanin aavikon välissä ja Aksun valuma-alue ulottu Kiinan puolelta aina Itä-Kirgisiaan saakka. Sen pohjoisosissa sataa enemmän, kuin etelässä Kiinan puolella.[3]
Historia
Han-dynastian ja myöhemmin Tang-dynastian aikana Aksun keidas kuului Kiinaan ja se muodosti tärkeän etapin silkkitien pohjoishaaralla. Keidas oli ilmeisen vauras ja siitä kerrotaan kiinalaisissa kronikoissa. Buddhalaisuus levisi silkkitietä pitkin Gandharata Intian niemimaalta ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja kukoisti alueella. Lähellä Aksua sijaitsee useita historiallisia kohteita pääasiassa 200-luvulta 400-luvulle. Monet niistä ovat kaupungin ympäristön hiekkakivikallioihin kaiverrettuja luolia. Aksun merkitys väheni karavaanireittien muututtua 1300-luvulla, mutta se oli edelleen lähialueiden kaupan keskus. Francis Younghusband vieraili kaupungissa vuonna 1887 ja kuvaili sen suuria basaareja. Tuolloin kaupungissa oli noin 20 000 asukasta ja siellä sijaitsi kahdentuhannen miehen varuskunta. Kiinan keskushallinto on kehittänyt Aksua ja sen lähialueita etenkin 1980-luvun jälkeen tarkoituksena houkutella han-kiinalaisia siirtolaisia vähemmistöjen asuttamille strategisille alueille. Alueelle rakennettiin suuria valtion maatiloja keinokastelun avulla. Itse keitaan alue onkin kastelujärjestelmien takia kaksinkertaistunut alkuperäisestä koostaan. Han-kiinalaisten määrä on lisääntynyt etenkin vuoden 1998 jälkeen, jolloin kaupunki liitettiin Sinkiangin eteläiseen rautatiehen.[3]
Talous
Perinteinen elinkeino Aksun keitaalla on ollut maatalous, mutta teollisuuden merkitys on kasvanut huomattavasti nykyajalla. Teollisuus on kasvanut nopeasti Tarimin altaan luonnonvarojen hyödyntämisen kautta. Alueella on esimerkiksi öljy- ja maakaasuesiintymiä. Vuonna 2007 Aksusta rakennettiin yli 400 kilometriä pitkä maantie Taklamakanin läpi aavikon öljykentille ja Aksuun on kasvanut petrokemian teollisuutta, jonka lisäksi Aksussa tuotetaan lannoitteita ja muoveja.[3]
Väestö
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Aksun väkiluku oli 535 657.[1] Vuonna 2000 sen asukkaista 52 % oli han-kiinalaisia, 47 % uiguureja ja 1 % hui-kiinalaisia.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d ĀKÈSŪ SHÌ (County-level City) citypopulation.de. citypopulation.de. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Xinjiang Weiwu'er Zizhiqu geohive.com. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Alain Cariou: Aksu Encyclopaedia Iranica. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
