Berghamn (Nauvo)
Tämä artikkeli käsittelee Nauvon Berghamnia. Muista samannimisistä saarista katso Berghamn.
Berghamn
| Sijainti | Parainen Varsinais-Suomi Suomi |
|---|---|
| Saariryhmä | Turun saaristo |
| Merialue | Saaristomeri |
| Pinta-ala | 0,64 km² |
| Asukasluku | 6 |
|---|---|
| Asutuskeskukset | Berghamn |
muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa
Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. 64 hehtaarin kokoisella saarella asuu nykyään ympärivuotisesti kuusi ihmistä[1], mutta kesäisin mökkiläisten myötä määrä moninkertaistuu. Vuonna 2007 vakituisia asukkaita oli kolme.
Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä – satamapaikkaa ovat käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla, yli 40. He elättivät itsensä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä sekä linnustuksella ja karjaa pitämällä. Verot maksettiin kalassa. Saarelle asennettiin sähköt 1980-luvulla.
Saaren pohjoinen osa on Saaristomeren kansallispuistoa, johon kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Tilan päärakennus on sisustettu 1940–50-lukujen tyyliin. Berghamnnin kylä on myös osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.[2]
Liikenneyhteydet
Yhteysalus M/S Baldur liikennöi säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä Berghamniin. Saarella on vierasvenesatama. Maantieyhteyttä ei ole.
Lähteet
- Silja Puttonen: Saaristossakaan ei eletty pelkästä kalasta. Helsingin Sanomat, 2007, nro 22.7.2007, s. A5.
Viitteet
Aiheesta muualla
- luontoon.fi: Berghamnin perinneympäristö ja luontotupa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
