Carl Johan Gyllenborg

Muotokuvamaalaus Carl Johan Gyllenborgista (1741-1811) kansallispuvussaan, jossa on pieni Serafim-ritarikunnan risti, kun hän toimi kuninkaallisen Majesteetin Ordenin aliseremonian päällikkönä, Gyllenborgilla on Vaasan-ritarikunnan komentajaristi kaulassa. Gustaf Lundbergin muotokuva noin vuodelta 1785.

Carl Johan Gyllenborg (10. maaliskuuta 1741 Tukholma − 5. huhtikuuta 1811 Tukholma), oli ruotsalainen kreivi, kuvernööri, juristi ja Vaasan hovioikeuden presidentti.[1]lähde?

Elämäkerta

Gyllenborg syntyi vuonna 1741 Tukholmassa. Hän oli Riksrådetin kreivi Henning Adolf Gyllenborgin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Maria Sophia Stierncronan (1716–1749) poika. Gylleborg pääsi opiskelemaan Uppsalan yliopistoon 31. toukokuuta 1748. Hänestä tuli Kansliakollegion kansleri vuonna 1755, Kauppakollegion auskultantti 1758, ja liittokansleri 5. joulukuuta 1758, kamariherra ja Ala-Burgrättenin presidentti 29. kesäkuuta 1763, hänestä tehtiin kuningattar Ulriika Eleonooran kamariherra 1764. Tukholman läänin kuvernöörinä Gyllenborg toimi vuosina 1771, 1772 ja 1778. Hän valmistui Södermanlandin lakisaagassa lakimieheksi 27. marraskuuta 1776, hänestä tehtiin Södermanlandin apulaiskuvernööri 1782 ja 1784.Gyllenbor nimettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi 20. toukokuuta 1789, hän erosi tehtävästään 8. lokakuuta 1791. Gyllenborgista tuli korkeimman oikeuden jäsen 19. toukokuuta 1800, ja hänet nimettiin uudelleen hovioikeuden presidentksi 12. kesäkuuta 1809.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Gyllenborg nr 42 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 26.8.2024.
Edeltäjä:
Carl Bonde af Björnö 		Kuninkaallisen Vaasan hovioikeuden presidentti
1789–1791 		Seuraaja:
Johan von Carlsson
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • VIAF
Kansalliset
  • Ruotsi