Guassi

Guassivärejä

Guassi eli peiteväri on peittävä läpikuultamaton vesiväri, jonka sideaineena on vesiliukoinen kumi- tai liimaseos.[1] Guassin peittävä ominaisuus syntyy läpikuultavaa vesiväriä karkeammasta värijauheesta ja väriin lisätystä valkoisesta pigmentistä, esimerkiksi liidusta: sideaineena guassissa käytetään arabikumia.

Akvarelleista poiketen guasseilla voi työskennellä tummasta vaaleaan, eli maalata ensin tummilla väreillä ja sitten lisätä vaaleampia kohtia. Guassi muistuttaa temperaa, mutta myös pastellimaalausta. Guassiväri on hyvä tehoste vesivärimaalauksessa. Paperin lisäksi maalauspohjana on käytetty esimerkiksi silkkiä. Vedellä ohennettuna guasseja voi käyttää myös retussiruiskuissa.

Guassimaalauksia

  • Claude Monet, Auringonlasku merellä 1865-1870.
    Claude Monet, Auringonlasku merellä 1865-1870.
  • Anders Zorn, En premiär, 1888.
    Anders Zorn, En premiär, 1888.
  • Vincent van Gogh, Mielisairaalan käytävä, 1889.
    Vincent van Gogh, Mielisairaalan käytävä, 1889.
  • Friedrich Schwinge, Omakuva.
    Friedrich Schwinge, Omakuva.
  • Albert Edelfelt, Porilaisten marssi 1892.
    Albert Edelfelt, Porilaisten marssi 1892.

Lähteet

  1. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, Guassi, s. 188. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guassi Wikimedia Commonsissa
Maalaustekniikat
Sideaineen mukaan:
  • Öljymaalaus
  • Temperamaalaus
  • Akvarelli
  • Akryyliväri
  • Fresko
  • Seccomaalaus
  • Kalkkimaalaus
  • Vahamaalaus
  • Guassi
  • Pastellimaalaus
Maalauspohjan mukaan:
Värinlevitystavan mukaan:
Maalausjärjestyksen mukaan:
Maalaustyylin mukaan:
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.