Hu Yaobang
| Hu Yaobang | |
|---|---|
 | |
| Kiinan kansantasavallan kommunistisen puolueen puheenjohtaja | |
| 1981–1982 | |
| Edeltäjä | Hua Guofeng |
| Seuraaja | tehtävä lopetettuna |
| Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri | |
| 1982 –1987 | |
| Edeltäjä | tehtävä perustettu |
| Seuraaja | Zhao Ziyang |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. marraskuuta 1915 Hunan, Kiina |
| Kuollut | 15. huhtikuuta 1989 (73 vuotta) Peking, Kiina |
| Tiedot | |
| Puolue | Kiinan kommunistinen puolue |
| Uskonto | Ateisti |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Hu Yaobang (yksink. 胡耀邦, 20. marraskuuta 1915 – 15. huhtikuuta 1989) oli yksi Kiinan kansantasavallan johtohahmoista 1980-luvulla.[1]
Hu syntyi Liuyangissa, Hunanin maakunnassa. Hän liittyi Kiinan kommunistiseen puolueeseen 1930-luvulla. Hu oli yksi nuorimmista pitkän marssiin osallistuneista kommunisteista. Kulttuurivallankumouksen aikana hänestä leivottiin tärkeä poliittinen johtaja.[2]
Kun Deng Xiaoping sai kommunistipuolueen hiljalleen uudestaan hallintaansa, Dengin äänekäs kilpailija Hua Guofeng korvattiin Zhao Ziyangilla, joka sai hänen pääministerin salkkunsa, ja Hu sai puolueen puheenjohtajan viran. Hänestä tehtiin myös puolueen pääsihteeri 1980-luvulla, mutta 1990-luvun puoleenväliin asti Deng oli silti vaikutusvaltaisin Kiinan johtajista.
Vaikkakin Hu oli omistautunut uudistaja ja yksi Dengin tärkeimpiä kumppaneita, hänet pakotettiin vuonna 1987 eroamaan kommunistipuolueen pääsihteerin virastaan. Deng pakotti Hun eroamaan tämän osoittauduttua kyvyttömäksi hallitsemaan vuoden 1986 opiskelijamielenosoituksia.[2]
Kaksi vuotta myöhemmin Hu Yaobang kuoli sydänkohtaukseen 15. huhtikuuta 1989. Hänen kuolemansa auttoi synnyttämään Tiananmenin aukion mielenosoitukset.[3]
Lähteet
- ↑ 百度百科——全球领先的中文百科全书 baike.baidu.com. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b Nicholas D. Kristof, Special To the New York Times: Hu Yaobang, 73, Dies in China; Led Communist Party in 1980's The New York Times. 15.4.1989. Viitattu 14.7.2024. (englanniksi)
- ↑ His death 30 years ago today was the spark for the Tiananmen Square protests washingtonpost.com.
| ||||||||||||||||||||||
