Iso Uuhijärvi

Iso Uuhijärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pohjois-Savo
Kunnat	Suonenjoki
Koordinaatit	62°29′11″N, 27°12′46″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Suonenjoen valuma−alue (14.78)
Tulouomat	ojat Pienestä Uuhijärvestä, oja Ahvenlammesta
Laskujoki	joki Heinäveteen [1]
Järvinumero	14.782.1.037
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	99,4 m [1]
Pituus	2 km [1]
Leveys	480 m [1]
Rantaviiva	5,30307 km [2]
Pinta-ala	49,5511 ha [2]
Tilavuus	0,00221259714 km³ [2]
Keskisyvyys	4,46529 m [2]
Suurin syvyys	16,96 m [2]
Valuma-alue	8,4 km² [a][3]
Saaria	1 [1]
	Kalmasaari
Iso Uuhijärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Iso Uuhijärvi tai Uuhijärvi ^[4] on Pohjois-Savossa Suonenjoella Suonteen kulmakunnalla sijaitseva järvi.^[1][2]

Järviwikissä järven nimi on Uuhijärvi ja Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannassa Iso Uuhijärvi. Kartoissa vierekkäisten järvialtaiden nimet ovat Iso ja Pieni Uuhijärvi ja saattaa olla, että niihin on viitattu yhdessä Uuhijärvenä.^[b] Tässä artikkelissa esitellään Iso Uuhijärvi riippumatta siitä, miten vesistöviranomainen on asian tarkoittanut.^[1][2][4]

Iso Uuhijärvi on 2,0 kilometriä pitkä, 480 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 49,6 hehtaaria. Se sijaitsee lounais-koillis -suuntaisesti Haapajärven ja Suontienselän välissä. Järven länsipuolella sijaitsee Pieni Uuhijärvi, joka on yhteydessä tähän järveen kahden lyhyen uoman tai ojan välityksellä. Järven pohjoisrannat ovat alavia ja loivia. Etelärannoilla on muutama rantaan laskeva mäki, joista suurin on 130 metrin korkeuteen kohoava Seikanvuori ^[5]. Järvellä on yksi saari Kalmasaari, joka on 90 metriä pitkä, 40 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,26 hehtaaria.^[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvessä on Kalmasaaren itäpuolella lähes 700 metrin pituinen yli 10-metrinen syvänne, jossa on Kalmasaaren vieressä sijaitseva 17 metriä syvä kohta. Myös Kalmasaaren lounaispuolella on yli 10-metrinen syvänne. Järven tilavuudeksi on saatu 2,21 miljoonaa kuutiometriä. Järven länsiosassa on vesi alle kolme metriä syvää.^[1][2]

Sen rantaviivan pituus on 5,3 kilometriä. Järven rannat ovat pääosin metsämaata, mutta peltomaita ulottuu rantaan asti järven länsiosassa. Siellä sijaitsee myös rantavyöhykkeen kosteikot ^[6]. Suonteen kulmakunnan asutus sijaitsee järven pohjoispuolella. Rantojen lähistöllä sijaitsee kuusi kiinteästi asuttua tilaa sekä rannoilla vielä seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Järven länsipään ohittaa Suonteelta alkava ja järvien välistä kannasta pitkin kulkeva yhdystie 4520, joka johtaa Hietakylän kautta Jäppilään. Suonteella siihen yhtyy lounaasta tuleva ja Savon radan suuntainen yhdystie 16199 ja jatkaa Suonenjoelle yhdystienä 16195. Viimeksi mainitusta haarautuu yhdystie 16198, joka ylittää Heinäveden Heinäsalmen. Siitä haarautuu järven itäpään laskujoen ylittävä yksityistie, joka yhtyy Jäppilän tiehen.^[1][2]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Suonenjoen valuma-alueella (14.78), jonka Suontienselän–Paasveden alueeseen (14.782) se kuuluu. Paikkatietoikkunassa on vielä rajattu valuma-alueet Isolle ja Pienelle Uuhijärvelle. Sen mukaan Ison Uuhijärven valuma-alue on noin 8,4 neliökilometriä ^[a][3]. Valuma-alueella sijaitsee vain kolme järveä, joista yksi on Isoon Uuhijärveen laskeva Ahvenlampi (2 ha). Uuhijärvet muodostaisivat muuten latvavesistön, mutta Pieneen Uuhijärveen virtaa Haapajärvestä vettä lyhyttä ojaa myöten. Näin muodostuu heikko läpivirtaus Pienestä Uuhijärvestä Isoon Uuhijärveen kahta uomaa myöten ^[7]. Iso Uuhijärvi laskee jokimaista uomaa myöten Suontienselän Heinäveteen, jonka vedenpinta on Uuhijärvien kanssa samalla korkeudella eli 99,4 metriä mpy.^[1][2][4]

Suonenjoen alussa sijaitsevia Yläkoskea ja Myllykoskea perattiin 1820-luvulla. Vanhojen asiakirjojen mukaan Suontienselän vedenpintaa laskettiin 1,3 metriä. Kaakkoisrantojen muinaisrannat viittaavat kuitenkin siihen, että toteutunut järvenlasku jäi pienemmäksi.^[8] Järvenlasku on samalla vaikuttanut myös Pieneen ja Isoon Uuhijärveen, joiden vedenpinnat ovat edelleen samalla korkeudella Suontienselän kanssa. Tämä voisi selittää pohjoisrannoilla sijaitsevia kosteikot. Samalla jää pohdittavaksi, olivatko Iso ja Pieni Uuhijärvi aikoinaan samaa järveä vai peräti Suontienselän lahtea.

Järven ainoan saaren nimestä kerrotaan, että sinne on vuosien 1808 ja 1809 aikana haudattu venäläisiä sotilaita. Museoviraston tarkastuskäynnillä havaittiin saaressa hautapainanteita ja kylällä on kerrottu haudoista löytyneen pääkalloja.^[9] 1900-luvun alussa perusti K.E. Blomberg sahan Pienen Uuhijärven rantaan.^[10]