Juhana Sigismund
| Juhana Sigismund | |
|---|---|
 | |
| Brandenburgin vaaliruhtinas | |
| Valtakausi | 18. heinäkuuta 1608 – 23. joulukuuta 1619 |
| Edeltäjä | Joakim Fredrik |
| Seuraaja | Yrjö Vilhelm |
| Preussin herttua | |
| Valtakausi | 28. elokuuta 1618 – 23. joulukuuta 1619 |
| Edeltäjä | Albrekt Fredrik |
| Seuraaja | Yrjö Vilhelm |
| Syntynyt | 8. marraskuuta 1572 Halle, Brandenburg |
| Kuollut | 23. joulukuuta 1619 (47 vuotta) Berliini, Brandenburg-Preussi |
| Puoliso | Anna Preussilainen |
| Lapset | Yrjö Vilhelm Anne Sofia Maria Eleonoora Katriina Joakim Sigismund Agnes Juhana Fredrik Albrekt Kristian |
| Suku | Hohenzollern |
| Isä | Joakim Fredrik |
| Äiti | Katariina |
| Uskonto | kalvinisti, aiemmin luterilainen |
| Nimikirjoitus |  |
Juhana Sigismund (saks. Johann Sigismund), (8. marraskuuta 1572 Halle – 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja avioliittonsa ansiosta myös Preussin herttua.[1]
Suku
Hohenzollernin suvusta lähtöisin ollut Juhana Sigismundin vanhemmat olivat vaaliruhtinas Joakim Friedrich ja tämän ensimmäinen puoliso Katharina von Brandenburg-Küstrin.[1]
Avioliitto ja lapset
Hän avioitui Preussin herttuatar Anna von Hohenzollernin kanssa vuonna 1594 ja sai tämän kanssa kahdeksan lasta, joista viisi eli aikuiseksi asti.[1] Heistä toinen oli Georg Wilhelm, Brandenburgin seuraava vaaliruhtinas ja Preussin herttua sekä toinen oli Brandenburgin prinsessa Marie Eleonore, joka avioitui Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kanssa.[2] Herttuatar Anna toi myös mittavat maa-omaisuudet, koska oli Preussin ja Jülich-Kleven herttuakuntien ainoa perijä.[2]
Heille syntyi kahdeksan lasta, joista viisi vanhinta eli aikuiseksi asti:[2]
- Georg Wilhelm (13. marraskuuta 1595 – 1. joulukuuta 1640); isänsä seuraaja Brandenburgin vaaliruhtinaana; avioitui prinsessa Elisabet Charlotte von der Pfalzin kanssa ja heille syntyi kolme lasta, joista yksi oli Fredrik Vilhelm, Suuri vaaliruhtinas.[2]
- Anna Sophia, Brandenburgin prinsessa (15. maaliskuuta 1598 – 19. joulukuuta 1659); avioitui Braunschweig-Lüneburgin herttua Friedrich Ulrichin kanssa, liitto oli lapseton[2]
- Marie Eleonore, Brandenburgin prinsessa (11. marraskuuta 1599 – 28. maaliskuuta 1655); avioitui Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kanssa. Heidän tyttärensä oli Ruotsin kuningatar Kristina.[2]
- Katharina, Brandenburgin prinsessa (28. toukokuuta 1602 – 27. elokuuta 1644); avioitui ensin Transilvanian ruhtinas Gábor Bethlenin ja toiseksi herttua Franz Carl von Sachsen-Lauenburgin kanssa, molemmat liitot olivat lapsettomia[2]
- Joachim Sigismund, Brandenburgin prinssi (25. heinäkuuta 1603 – 22. helmikuuta 1625), kuoli 21-vuotiaana, naimattomana ilman jälkeläisiä
- Agnes, Brandenburgin prinsessa (31. elokuuta 1606 – 12. maaliskuuta 1607), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Johann Friedrich, Brandenburgin prinssi (18. elokuuta 1607 – 1. maaliskuuta 1608), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Albrecht Christian, Brandenburgin prinssi (7.–14. maaliskuuta 1609), kuoli viikon ikäisenä
Herttua
Juhana Sigismundista tuli muodollisesti Preussin herttua vasta vuonna 1618,[1] mutta hän sai herttuakunnan sijaishallitsijan aseman jo vuonna 1608. Preussin herttua Albert Fredrik (1553–1618) oli henkisesti sairas, eikä kyennyt hoitamaan tehtäviään.[3] Juhanan puoliso herttua Anna oli miestään kyvykkäämpi hallitsija ja oli nimetty tämän sijaishallitsijaksi.[4]
Albrekt Fredrikin kuoltua Preussin herttuakunta ja Brandenburgin rajakreivikunta liittyivät personaaliunioniin vuonna 1618. Brandenburgin vaaliruhtinaat olivat nimellisesti Puolan kuninkaan vasalleja aina vuoteen 1657, jolloin Puolan kuningas vapautti Hohenzollernit Wehlaun sopimuksella.[5]
Personaaliunionin aikaista Brandenburgia vuodesta 1618 Preussin kuningaskunnaksi korottamiseen vuonna 1701 kutsutaan Brandenburg-Preussiksi.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d John Sigismund Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ a b c d e f g Deutsche Biographie: Anna - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de. Viitattu 11.8.2024. (saksaksi)
- ↑ Brandenburg-Prussia Historical Atlas. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ Deutsche Biographie: Anna - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de. Viitattu 11.8.2024. (saksaksi)
- ↑ Treaty of Wehlau Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ Joanna Egert-Romanowskiej, Malgorzata Omilanowska: DK Eyewitness Travel Guide: Germany, s. 129. Dorling Kindersley, 2012. ISBN 9781409385783.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Sigismund.
| ||||||||||||||||||
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
