Kirjallisuusvuosi 1714

Kirjallisuusvuosi 1714 käsittelee vuoden 1714 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

• 4. heinäkuuta – Tutkija Antonio Magliabechi testamenttasi Firenzessä kirjastonsa esimiehelleen Toscanan suurherttualle Cosimo III:lle Firenzen yleisen kirjaston perustamiseksi.
• Zachris Topeliuksen isän isoisä Kristoffer Toppelius pakeni isonvihan takia sisarustensa ja äitinsä kanssa Oulusta Muhokselle piilopirttiin.
• Kirjoituskoneen tarina alkoi, kun englantilainen Henry Mill patentoi laitteen, jolla kirjoitettu teksti näytti painetulta.^[1]
• Rastattin rauhansopimus kirjoitettiin ranskaksi. Siitä alkoi latinan asteittainen syrjäytyminen diplomaattisena kielenä.
• The Scriblerus Club, kirjailijoiden ja kirjallisuuden ystävien epävirallinen kerho, kokoontui ensimmäisen kerran Lontoossa. Perustajajäseniin kuuluivat Jonathan Swift, Alexander Pope, John Gay ja John Arbuthnot, jonka Lontoon-kodissa kokoukset pidettiin sekä Thomas Parnell, Henry St John ja Robert Harley.
• Venäjän ensimmäinen valtionkirjasto perustettiin. Ensimmäinen kirjastonhoitaja vuonna 1714 oli saksalainen Johann Daniel Schumacher. Kirjakanta koostui alun perin pääasiassa Moskovan lääketieteellisen kansliakirjaston ja Kuurinmaan herttuakunnan kirjastosta, mutta sitä laajennettiin jo ensimmäisten vuosikymmenten aikana yksityisillä kokoelmilla, pääasiassa Pietari Suuren kesäpalatsin kirjastolla.

• Gottfried Leibniz – Monadologie (filosofiaa)
• Chikamatsu Monzaemon – Kokusen’ya kassen (japanilainen melodramaattinen romaani)
• Nicholas Rowe – Lady Jane Grey (tragedia 1500-luvun Englannin kuningattaresta)
• Brook Taylor – Methodus Incrementorum Directa et Inversa
• Christian Friedrich Witt – Psalmodia sacra, oder: Andächtige und schöne Gesänge (koraalikirja)