Kultapiisku
| Kultapiisku | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Piiskut Solidago |
| Laji: | virgaurea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Solidago virgaurea | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Kultapiisku (Solidago virgaurea) on keski- ja myöhäiskesästä kukkiva, monivuotinen asterikasvi. Kultapiisku on kauppayrtti. Kasvista saadaan myös keltaista väriainetta.
Kultapiiskusta tunnetaan 14 alalajia,[1] joista Suomessa kasvaa kaksi. Pohjois-Lapissa yleisesti kasvava alalaji on nimeltään pohjankultapiisku (Solidago virgaurea subsp. lapponica)[2], kun taas etelämpänä kasvava alalaji on metsäkultapiisku (Solidago virgaurea subsp. virgaurea). Pohjankultapiisku on 5–60 senttiä korkea ja suurikukkaisempi kuin 30–100 sentin korkuinen metsäkultapiisku.[3]
Ulkonäkö ja koko
Toisinaan kultapiisku on vain vaaksankorkuinen ja, varsinkin varjoisemmassa kasvupaikassa, kukinnoiltaan vaatimaton, mutta se voi kasvaa myös metrin korkuiseksi, komeasti kukkivaksi ja monivartiseksi pensaaksi. Kukinta-aikaa ovat heinä-syyskuu. Kultapiiskun tyvilehdet ovat kapeansoikeita ja sahalaitaisia, kun taas varsilehdet ovat kapeat ja ruodittomat.[3]
Elinympäristö
Kultapiisku viihtyy monenlaisissa kasvuympäristöissä, ja sen saattaa tavata esimerkiksi tienvierustalta, kangasmetsästä tai lettosuolta. Se esiintyykin yleisenä koko Suomessa. Se vaatii paljon valoa, ja metsän varjoisissa osissa se jää kukkimattomaksi lehtiruusukkeeksi.[3]
Levinneisyys
Kultapiiskua tavataan suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiassa, mutta ei Espanjassa, Portugalissa eikä Italian eteläosissa.[4]
Käyttö
Kultapiiskua on käytetty rohtona virtsatieongelmien hoitoon. Liiallisesti käytettynä se on myrkyllistä. Värikasvina siitä saadaan kullankeltaista väriä.[5] Jauhettu kultapiisku, josta keitetään teetä, kuuluu luontaistuotevalikoimaan. Virtsatietulehdusten lisäksi sitä on käytetty lääkkeenä myös sisäisiin verenvuotoihin ja hengityselinsairauksiin.[6]
Kultapiiskua on käytetty perinteisenä koristekasvina, mutta sukulaislajeista isopiiskusta ja kanadanpiiskusta on tullut suositumpia.[3] Nämä alkujaan pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat haitallisia vieraslajeja, joten niiden käyttöä suositellaan nykyisin rajoitettavaksi.[7]
Lähteet
- Kaarina Miettinen (toim.): Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999. ISBN 951-0-19804-8.
Viitteet
- ↑ Solidago virgaurea L. The Plant List. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 112.)
- ↑ a b c d Kultapiisku (Solidago virgaurea) LuontoPortti. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Arne Anderberg: Gullris Den virtuella floran. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Kultapiisku Yrttitarha. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 138-139. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
- ↑ Kanadanpiisku Vieraslajit. Viitattu 21.3.2021.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2022: Kultapiiskun levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kultapiisku (Solidago virgaurea)
- Kultapiisku, Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
|
