Laurentius Tammelin (nuorempi)
| Laurentius Tammelin | |
|---|---|
| Turun akatemian matematiikan professori | |
| 1698–1717 | |
| Turun piispa | |
| 1728–1733 | |
| Edeltäjä | Herman Witte |
| Seuraaja | Jonas Fahlenius |
| Henkilötiedot | |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | Luterilaisuus |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Lars (Lauri) Tammelin (Tammelinus) (2. toukokuuta 1669 Turku – 2. heinäkuuta 1733 Turku) toimi Turun piispana vuosina 1728–1733. Ennen tätä hän toimi matematiikan professorina Turun akatemiassa vuosina 1698–1717, mutta pakeni isoavihaa Ruotsiin ja sai nimityksen Färnebon kirkkoherraksi. Hän palasi sittemmin piispaksi Suomeen. Tammelin oli Lauri Pietarinpoika Tammelinuksen pojan Gabriel Tammelinin poika.[1][2] Hän julkaisi ensimmäiset suomenkieliset almanakat vuosina 1705–1727.
Tammelin kävi Turun katedraalikoulua ja hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1683 tai 1684. Hän valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1694. Tammelin teki ulkomaanmatkan Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin 1698–1699 ja hän opiskeli matkan aikana Leidenin yliopistossa 1698. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1706 ja hän sai teologian kunniatohtorin arvon Uppsalan yliopistosta 1732.[2]
Tammelin oli Uusmaalaisen osakunnan inspehtorina 1701–1717 ja filosofisen tiedekunnan promoottorina 1712 sekä teologisen tiedekunnan promoottorina 1733. Hän oli Turun katedraalikoulun lehtorina vuodesta 1694 ja Turun akatemian matematiikan professorina vuodesta 1698. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Paimion kirkkoherrana vuodesta 1706, Liedon kirkkoherrana vuodesta 1708, Maarian kirkkoherrana vuodesta 1710 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1708. Tammelin toimi Turun akatemian rehtorina 1702–1703 ja 1709–1710 sekä sijaisrehtorina syyslukukaudella 1703. Paettuaan sotaa Tukholmaan 1713 Tammelin oli Ruotsissa Västeråsin hiippakunnassa Västerfärnebon kirkkoherrana vuodesta 1717 eroten samalla professorinvirasta. Vuonna 1728 hänestä tuli Turun hiippakunnan piispa ja Turun akatemian varakansleri sekä samalla palkkapitäjiensä Paraisten ja Sauvon kirkkoherra.[2]
Lars Tammelin oli naimisissa Margareta Hedvig Hahnin (k. 1742) kanssa, jonka isä oli Turun akatemian fysiikan professori ja kirjastonhoitaja Petter Hahn. Heidän lapsiaan olivat Uppsalassa raatimiehenä ollut Petter Tammelin, Sauvon kirkkoherra Gabriel Tammelin (1702–1748), hovioikeuden suorituskomissaari Lars Tammelin, hovioikeudensihteeri Henrik Tammelin (k. 1771), Henkirakuunarykmentin sotatuomari Nils Tammelin (k. 1741), ylioppilas Isak Tammelin ja kuninkaallinen sihteeri Jakob Tammelin (1718–1775).[2]
Lähteet
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 1061
- ↑ a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Lars Tammelin. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 3.10.2021.
Aiheesta muualla
- Almanakka Herran vuonna 1717 Isonvihan kauhujen luetteloa, Hakkapeliitta, 29.9.1936, nro 39, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
 | Edeltäjä: Herman Witte | Turun piispa 1728–1733 | Seuraaja: Jonas Fahlenius |
| |||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
