Mugai-ryū

Niina Gyokudo,
Mugairyu Iaihyodo japanilaisen miekkakoulukunnan, eli ryūn, Meishi-ha tyylisuunnan, eli ryū-han, Soke
Kuva: Renfield Kuroda.

Mugai-ryū (jap. 無外流) on klassinen japanilainen miekkailukoulukunta. Tyylin perusti Tsuji Gettan Sukemochi (jap. 辻月丹, つじ げったん) (1648–1727) vuonna 1695.[1] Mugai-ryūssa harjoitellaan sekä miekkailua että miekan vetoa josta se on tunnettu. Tyylillä on Gettanin perintönä hyvin vahva yhteys zen-buddhalaisuuteen. Mugai-ryū on nykypäivänä haarautunut useaan haaraan.

Tsuji Gettan Sukemochi

Gettan opiskeli nuorena miehenä Kiotossa Yamaguchi-ryū kenjutsua Yamaguchi Bokushinsei-sensein johdolla. Päätettyään opintonsa perusti Edoon 1676 (nykyiseen Tokioon) oman dōjōn, jossa opetti Yamaguchi-ryūta harvoille oppilaille. Gettan opiskeli kuitenkin oman opetuksensa ohella zeniä ja klassista kiinalaista filosofiaa zen-buddhalaisen munkin, Sekita Zenshin, johdolla. Saavutettuaan pitkällisen opiskelun jälkeen valaistumisen, Gettan perusti oman kenjutsu-tyylinsä Mugai-ryūn.[1]

Mugai-ryūn opetuksessa Gettan painotti zenin olennaista osuutta miekkataitojen opetuksessa. Kuuluisuutta Gettan sai sivistyksestään ja klassikoksi muodostuneesta kirjastaan Mugai Shinden kenpō. Kasvaneen kuuluisuuden myötä Gettan sai paljon lisää oppilaita, joista osa tuli hyvin korkea-arvoisten samuraiden joukosta. Gettanin oppilaana oli kaikkiaan yli 1000 miekkamiestä, joiden joukossa oli useita daimiota. Mugai-ryūn iaijutsu on peräisin Gettanin kouluun liittyneeltä Jigyō-ryūn päämieheltä Taga Jigyōsailta.

Nimi

Koulukunnan nimi, Mugai, tulee seuraavasta runosta:

»一方実無外

乾坤得一貞
吸毛方納密

動着則光精»

»Ippō jitsu mugai

Kenkon toku ittei
Suimo hō nomitsu

Dōchaku soku kōsei»

»Ei ole muuta kuin Yksi Tosi Tie

Taivas ja Maa hyötyvät tästä ainoasta Hyveestä
Lepattava höyhen tuntee tämän salaisuuden

Olla vakaa sekasorrossa on olla valaistunut ja puhdas»

Mugai-ryū mediassa

Tunnettu japanilainen näyttelijä Tatsuya Nakadai esittää Tsuji Gettan Sukemochia elokuvassa Sateen jälkeen.

Lähteet

  • Donn F. Draeger: Classical Budo, vol. 2. Weatherhill, 1973. ISBN 978-0-8348-0234-6.
  • Timo Reenpää (päätoimittaja): BU – Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
  • Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8.
  • Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0.

Viitteet

  1. a b Donn F. Draeger: Classical Budo, vol. 2, s. 90-91. Weatherhill, 1973. ISBN 978-0-8348-0234-6.


"Ki".
Historialliset ja yhä elävät budō- ja bujutsuvaikuttajat
Haruna Matsuo | Jigorō Kanō | Miyamoto Musashi | Musō Gonnosuke Katsuyoshi | Seiken Shukumine | Iizasa Chōisai | Tsuji Gettan Sukemochi | Itō Ittōsai | Takaji Shimizu | Kunii Kagetsugu | Kamiizumi Ise no kami Fujiwara no Hidetsuna | Matsumoto Bizen no kami Ki no Masamoto | Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu | Matsuzaki Kinemo | Nakanishi Chūta | Ichizō Otofuji | Tōru Takahashi | Yamaoka Tesshu | Tsukahara Bokuden | Takano Sasaburo | Kiroku Takayama | Hanjiro Shiraishi | Heki Danjō Masatsugu | Morihei Ueshiba | Nakayama Hakudō | Risuke Ōtake | Sōkaku Takeda | Donn F. Draeger | Pascal Krieger | Kishomaru Ueshiba | Moriteru Ueshiba | Toshikazu Ichimura | Honda Toshizane | Kenzō Awa | Yamada Shōji | Genshirō Inagaki | Dōshin Sō | Gichin Funakoshi | Sakae Urakami | Tatsuo Suzuki | Hironori Ōtsuka | Hitoshi Imamura | Minamoto no Yoshitsune | Yagyū Munenori | Yagyū Muneyoshi | Yagyū Mitsuyoshi | Toda Seigen | Sasaki Kojirō | Itō Ittōsai | Kanemaki Jisai | Yasuhiro Konishi | Taira Shinken | Seiko Fujita | Motokatsu Inoue
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.