Niemisjärven rautatieasema

Niemisjärvi
Perustiedot
Lyhenne Nj
Rataosa Jyväskylä–Pieksämäki
Sijainti 62°16.735′N, 026°20.73′E
Osoite Niemisjärventie 16, 41490 Niemisjärvi
Kunta Hankasalmi
Etäisyydet Hankasalmi 7,6 km
Lievestuore 8,3 km
Avattu 1.6.1918
Lakkautettu 31.5.1992
Asemarakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Ratapiha
Raiteisto pääraide
2 sivuraidetta (purettu)
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Iisalmeen
83,0 Pmt Pieksämäki tavara
82,4 Pmla Pieksämäki lajittelu
81,1 Tmu Pieksämäki Temu
 Joensuuhun
79,8 Pm Pieksämäki asema
 Kouvolaan
kantatie 72:n alitus
72,5 Nri Naarajärvi
valtatie 23:n ylitys
Palokki
63,3 Ptn Paltanen
55,7 Vki Venetmäki
50 Svk Sauvamäki
Virmastaipale
Palokangas
seututie 641:n alitus
40,7 Hks Hankasalmi
Nujula
Kovalanmäki
Piilunlahti
33 Nj Niemisjärvi
valtatie 9:n ja 23:n alitus
Kulmala
Kaihlanen
Hoho
24,8 Lvt Lievestuore
22 Klk Kelkkamäki
valtatie 9:n, 13:n ja 23:n alitus
19 Mlh Metsolahti
vanha ratalinja
22 Pönttövuoren tunneli
vanha ratalinja
Haapanoro
Palvajärvi
valtatie 9:n, 13:n ja 23:n alitus
12 Lep Leppälahti
Ruokosaari
Kanavuori
Haapakosken rautatiesilta
Tölskänniemi
7,4 Vko Vaajakoski
7,0 valtatie 4:n, 9:n, 13:n ja 23:n alitus
Sammallahti
Teivainen
Jyskä
Kallioharju
4,0 valtatie 4:n, 9:n, 13:n ja 23:n ylitys
Halssila
Aittokallio
Kivistö
valtatie 4:n ja 13:n alitus
 Haapajärvelle
0,0 Jy Jyväskylä
 Haapamäelle
 Orivedelle
Merkkien selitykset
Infobox OK

Niemisjärven rautatieasema (lyh. Nj) on entinen rautatieliikennepaikka (laiturivaihde) Jyväskylä–Pieksämäki-radalla Hankasalmen Niemisjärvellä. Sieltä on lännen suuntaan Jyväskylään matkaa 33 kilometriä.[1]

Asema avattiin rautatien valmistuessa vuonna 1918 samannimisen järven läheisyyteen, ja sinne rakennettiin samantyyppinen rakennus kuin osuuden useimmilla muilla pysähdyspaikoilla. Aseman ympärille kasvoi taajama, jossa toimi meijeri, valimo ja saha, jonne johti myös pistoraide.[2]

Tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1978 ja koko liikennepaikka henkilöliikenteen pysähdysten loppumisen myötä vuonna 1992.[2] Aseman ympäristön rakennukset ovat kuitenkin jäljellä, ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.[3]

Lähteet

  1. Facta2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 33
  2. a b Iltanen, Jussi: ”14. Jyväskylän rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 184. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  3. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Keski-Suomessa (s. 6) Keski-Suomen liitto. Arkistoitu 14.5.2013. Viitattu 25.1.2014.