Otto Weyerstall

Carl Otto Weyerstall (15. helmikuuta 1881 Saksa[1] – 16. kesäkuuta 1931)[2] oli saksalaissyntyinen rakennusinsinööri, joka oli tuomassa teräsbetonitekniikan osaamista Suomeen 1900-luvun alussa. Weyerstall oli jo vuonna 1906 saksalaisen rakennusliikkeen Meyer & Sohnin teknillisenä johtajana Suomessa johtaen tiettävästi ensimmäisiä rautabetonialan töitä Suomessa. Weyerstall asui Suomessa lähes kymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1914, jolloin hän joutui poistumaan maasta ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen vuoksi. Hän toimi tällöin betonirakenteiden suunnittelijana aluksi Helsingin Sementti- ja Asfalttiliikkeen palveluksessa ja vuodesta 1912 itsenäisenä konsulttina, julkaisi aiheesta kirjan ruotsin ja suomen kielellä sekä kirjoitti artikkeleita rakennusalan lehtiin. Weyerstall palasi Suomeen 1919 vastaperustetun Sementtirakenne Oy:n johtoon ja oli yhtiön johdossa vuoteen 1925 saakka. Weyerstall oli myös yksi Suomen Betoniyhdistyksen perustajista. [3][4][1]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Weyerstall oli Saksassa hannoverilaisen Cementbau Aktiengesellschaft-yhtiön palveluksessa johtaen linnoitusten ja teollisuuslaitosten rakennustöitä Saksassa ja Belgiassa.[5]

Kirjallista tuotantoa

  • Elementarbok för Cement-, Beton och Järnbeton. Öflund & Pettersson, Helsingfors 1912, ilmestyi suomeksi Yrjö Similän kääntämänä nimellä Sementti, betoni ja rautabetoni : alkeisoppikirja. Kirja, Helsinki 1913

Suunnittelutöitä

Hautausmaan kappeli, 1912.
  • Lauritsalan sahalaitos, yksi maailman ensimmäisiä betonirakenteisia sahoja, 1906
  • Lohjan kalkkitehtaan selluloosatehdas
  • Nokian selluloosatehdas [1]
  • Inkeroisten kirkon betonirakenteet, 1910 [6]
  • Loviisa–Vesijärvi-radan ylikulkusilta Harjukadulla Lahdessa, 1909
  • Kalevankankaan hautausmaan kappelin rautabetonikupoli, Tampere, 1912 [7]

Lähteet

  1. ↑ a b c Ing. Otto Weyerstall, Byggaren : tidskrift för praktisk byggnadsverksamhet, 1.1.1926, nro 2, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Kuolinilmoitus, Ingeniören Carl Otto Weyerstall, Hufvudstadsbladet, 1931, No 162, sivu 1, julkaistu 18.6.1931 Hufvudstadsbladet verkossa
  3. ↑ Maamme rakennus- ja sementtiteollisuuden kehityksestä vv. 1917-1927, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 19.3.1927, nro 5–6, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Erään betonitiilen synnyn historiaa, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 30.6.1919, nro 12, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Vähän sotarakennuksista, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 12.3.1921, nro 4–5, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Otto Weyerstall : Die Entwicklung des Eisenbetonbaues in Finnland und die Einfuhrung der Baukontrolle, Der Bauingenieur Heft 27, 11. Jahrgang, 4.7.1930
  7. ↑ Tampereen hautauskappelin rautabetonikupooli, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 1.4.1914, nro 8, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

  • Otto Weyerstall : Rautabetonisilta Lovisa-Vesijärven radan yli Lahdessa, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 1.5.1910, nro 11, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Otto Weyerstall : Tampereen tapettitehtaan uutisrakennus Epilässä, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 1.5.1910, nro 9, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Otto Weyerstall : Rautabetoniholvit venäläisen kymnaasin uutisrakennuksessa Helsingissä, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 1.10.1913, nro 19, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Otto Weyerstall : Lohjan Kalkkitehdas Osakeyhtiön uusi sementtitehdas Lohjalla, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 6.9.1919, nro 17, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Otto Weyerstall : Die Entwicklung des Eisenbetonbaues in Finnland und die Einführung der Baukontrolle, Der Bauingenieur Heft 27, 11. Jahrgang, 4.7.1930