Pikkusydämet
| Pikkusydämet | |
|---|---|
 Keijunpikkusydän (Dicentra cucullaria) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Unikkokasvit Papaveraceae |
| Suku: | Pikkusydämet Dicentra Bernh. |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Pikkusydämet (Dicentra) on unikkokasveihin kuuluva suku, jossa on ainakin 20 lajia. Pikkusydämet kasvavat luonnossa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, erityisesti vuoristometsissä. Useimmat suvun lajit ovat monivuotisia ruohokasveja, jotkin yksivuotisia. Himalajalta kotoisin oleva köynnöspikkusydän on köynnöstäen kasvava perenna. Pikkusydänten kukat ovat nuokkuvia ja sydämenmuotoisia, punaisia, vaaleanpunaisia, violetteja, valkoisia tai keltaisia. Lukuisia lajeja ja niiden risteymiä viljellään koristekasveina.[1]
Lajeja
- Dicentra canadensis – hopeapikkusydän
- Dicentra cucullaria – keijunpikkusydän
- Dicentra eximia – kevätpikkusydän
- Dicentra formosa – kesäpikkusydän
- Dicentra peregrina – idänpikkusydän
- Dicentra scandens, syn. Dactylicapnos scandens – köynnöspikkusydän[2]
Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis, syn. Dicentra spectabilis) on aiemmin kuulunut pikkusydämiin.[2]
-
Hopeapikkusydän. -
Keijunpikkusydän. -
Kevätpikkusydän. -
Kesäpikkusydän. -
Kesäpikkusydän. -
Idänpikkusydän. -
Köynnöspikkusydän.
Lähteet
- ↑ Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc (editors): A to Z Encyclopedia of Garden Plants (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0.
- ↑ a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
Aiheesta muualla
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Pikkusydämet (Dicentra)
- Suomen Lajitietokeskus: Pikkusydämet – Dicentra
- ITIS: Dicentra (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Dicentra (englanniksi)
|
