Punakulmakiipijä
| Punakulmakiipijä | |
|---|---|
 Punakulmakiipijä, joka on löytänyt valkeaa karvaa pesämateriaaliksi. | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Australiankiipijät Climacteridae |
| Suku: | Kiipijät Climacteris |
| Laji: | erythrops |
| Kaksiosainen nimi | |
| Climacteris erythrops | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Punakulmakiipijä (Climacteris erythrops)[2] on australiankiipijöiden heimoon kuuluva varpuslintu.
Levinneisyys
Punakulmakiipijää tavataan Australian kaakkoisosissa. Sen kannan kokoa ei tiedetä, mutta kannankehitys on vakaa. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Elintavat
Punakulmakiipijä elää metsissä veden läheisyydessä ja sitä tavataan 1 500 metrin korkeuteen merenpinnasta. Laji käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja elää pareittain tai 3–4 yksilön parvina.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d BirdLife International: Climacteris erythrops IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Väisänen, R. A.; Högmander, H.; Björklund, H.; Hänninen, L.; Lammin-Soila, M.; Lokki, J. & Rauste, V.: Maailman lintujen suomenkieliset nimet. 2., uudistettu painos. Helsinki: BirdLife Suomi ry, 2006. Teoksen verkkoversio.
|
