Pyhän Andreaksen ritarikunta

Ritarikunnan tunnuksia

Pyhän Andreaksen ritarikunta, virallisesti Pyhän apostoli Andreas Ensiksikutsutun ritarikunta (ven. Орден Святого апостола Андрея Первозванного, Orden Svjatogo apostola Andreja Pervozvannogo), on keisari Pietari Suuren vuonna 1698 perustama venäläinen ritarikunta.

Venäjän keisarikunnan ritarikuntien keskenäisessä arvojärjestyksessä Pyhän Andreaksen ritarikunta oli korkea-arvoisin.[1]

Historia

Ritarikunta perustettiin vuonna 1698 Pyhän Andreaksen kunniaksi. Pietari Suuri oli saanut idean ritarikuntien perustamiseen kierrettyään Länsi-Euroopassa, ja katsoi näiden olevan eurooppalaisempi tapa palkita ansioituneita yksilöitä.[2]

Kreivi Fjodor Golovin oli tunnustuksen saajista ensimmäinen 10. maaliskuuta 1699.[3] Toinen kunniamerkin saaja oli Ivan Mazepa krimintataareita vastaan suunnatuista sotilasoperaatioista. Kun Napoleon nimitettiin ritarikuntaan vuonna 1807, Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf palautti omat aiemmin saamansa ritarikunnan tunnukset protestina.[1]

Keisarivallan aikana Pyhän Andreaksen tunnustuksen saaneet vastaanottajat saivat automaattisesti myös alempien ritarikuntien merkit. Pyhän Andreaksen tunnuksilla palkittiin myös maanpaossa olleita henkilöitä.

Keisarikunnan romahdettua vuonna 1917 sosialistit lakkauttivat ritarikunnan, mutta maanpakoon ajettu Romanovien perhe jatkoi ritarikunnan jakamista.[3] Ritarikunta palautettiin virallisesti presidentin asetuksella nro 757 Venäjän korkeimmaksi siviili- ja sotilastunnustukseksi 1. kesäkuuta 1998.[4] Tunnustuksen myöntämisperusteet muutettiin 7.syyskuuta 2010 annetulla presidentin asetuksella nro. 1099.

Myöntämisperusteet ja tunnukset

Alkujaan ritarikunnalla palkittiin kaikkein erityislaatuisimpia ansioita sekä sotilaiden että siviilien keskuudessa.[5] Pietari Suuren mukaan sillä palkittiin niitä, jotka olivat osoittaneet uskollisuutta, rohkeutta tai tehneet muita merkittäviä palveluksia kruunun tai valtion puolesta.[1]

Nykyisin kunnianosoitusta myönnetään merkittäville valtiomiehille ja julkishenkilöille, merkittäville tiede-, kulttuuri-, taide- ja muiden toimialojen edustajille vain poikkeuksellisen merkittävistä ansioista Venäjän kansan ja maanhyväksi. Tunnustuksia voidaan myöntää lisäksi ulkomaisille valtionpäämiehille.

Ritarikunnassa on vain yksi luokka:[6]

  • ritarikunnan nauha

Kunniamerkin saaneet suomalaiset

Luettelossa suomalaisiksi on laskettu myös venäläiset, joiden suku oli merkitty Suomen ritarihuoneelle:[7]

  • Alexander Armfelt (1794–1876) Andreaksen risti briljantein 1874
  • Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814) Andreaksen risti briljantein
  • Fredrik Vilhelm Rembert Berg (1794–1874) Andreaksen risti briljantein 1861
  • Woldemar Freedericksz (1838–1927) Andreaksen risti 1908
  • Johan Fredrik Oskar von Kræmer (1829–1904) Andreaksen risti 1904
  • Aleksandr Sergejevitš Menšikov (1787–1869) Andreaksen risti briljantein 1841
  • Alexander Nicolaij (1821–1899) Andreaksen risti briljantein 1890
  • Anders Edward Ramsay (1799–1877) Andreaksen risti 1875
  • Jan Peter van Suchtelen (1751–1836) Andreaksen risti briljantein 1834
  • Arseni Zakrevski (1786–1865) Andreaksen risti briljantein 1855

Galleria

  • Ritarikunnan tunnusten kanto-ohje
    Ritarikunnan tunnusten kanto-ohje
  • Ritarikunnan risti edestä ja takaa
    Ritarikunnan risti edestä ja takaa

Lähteet

  1. ↑ a b c Ордена Российской империи Научная Россия. 9.10.2014. Viitattu 27.5.2024. (venäjäksi)
  2. ↑ Орден Андрея Первозванного: список награжденных, портреты, история появления ордена. Культура.РФ. Viitattu 27.5.2024. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Russia, Imperial. An Order Of Saint Andrew, I Class, House Of Romanov eMedals. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Указ Президента РФ от 01.07.1998 N 757 (ред. от 07.09.2010) О восстановлении ордена Святого апостола Андрея Первозванного sudact.ru. 7.9.1998. Viitattu 27.5.2024. (venäjäksi)
  5. ↑ The Order of Saint Andrew the Apostle - Russian & USSR Military Medals identifymedals.com. 22.4.2019. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Venäjän keisarillisen ajan ritarikunnan kunniamerkkejä eskoff.net. Viitattu 9.8.2009.
  7. ↑ Suomalaissyntyiset palkitut eskoff.net. 2024. Viitattu 27.5.2024.