Skellefteån rata

Skelletebanan
Perustiedot
Reitti	Bastuträsk–Rönnskärsverken
	Skelleftehamns Övre–Skelleftehamns Nedre
	Slind–Boliden (purettu)
Rakennettu	1909–1912
Avattu	1912
Omistaja	Ruotsin valtio
Ylläpitäjä	Trafikverket
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	Green Cargo
Tekniset tiedot
Pituus	66 km
Raiteiden lkm	yksiraiteinen
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	kyllä
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Bastuträsk, Skelleftehamns Övre [1]
Ohjauskeskus	Boden
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	ei [2]
Aiheesta muualla
Järnväg.net: Banguide
Bastuträsk–Rönnskärsverken Km   Lyh. Liikennepaikat  Bodeniin 0,0 Bst Bastuträsk 0,6  Bräckeen 5,0 Rnt Röjnoret 15,5 Ffs Finnforsfället +23,3 Bol Boliden 17,9 Grfs Grundfors 22,4 Krångfors 24,5 Slut Slut 27,7 Sab Stavbäck 31,8 Ktk Klutmark 34,8 Sld Slind 38,3 Mle Medle 44,3 Kfs Klintfors 47,4 Skl Skellefteå 48,9 Mub Mullberget 49,8 Mrö Morön 50,5 Hsb Hedensbyn 50,6 Båk Brattåkern 51,3 Rin Risön 52,5 Tua Tuvan 53,2 Byn Bergsbyn 54,3 Bh Bergsholmen 55,7 Bgä Bergsängen 55,7 Gse Gunsen 58,0 Käs Klemensnäs 59,3 Uvn Ursviken 60,2 Åvn Åkerviken 60,7 Ytv Ytterursviken 61,3 Ald Aldersholmen 62,4 Örk Örviken 63,2 Söv Skelleftehamns Övre 63,5 Killingön 63,6 64,1 Skh Skelleftehamns Nedre 65,2 Hsä Hamnskär 66,0 Rsä Rönnskärsverken Merkkien selitykset
Infobox OK

Skellefteån rata (ruots. Skelleftebanan) on Ruotsin rataverkkoon kuuluva rataosa Bastuträskistä Bräcke–Boden-radalta Skellefteån kautta Skelleftehamniin. Rataosan pituus on 66 kilometriä, se on sähköistetty ja yksiraiteinen, mutta sitä ei ole varustettu kulunvalvontalaittein eikä rataa ole kauko-ohjattu Bastuträskiä ja Skelleftehamns övren liikennepaikkoja lukuun ottamatta. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä.^[2][1]

Rautatie Bastuträskistä Skellefteån kautta Kallholmenin uuteen satamaan vihittiin käyttöön kolme vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen syyskuussa 1912, ja seuraavana vuonna rataa jatkettiin kilometrillä nykyiselle Skelleftehamns Nedren liikennepaikalle.^[2]

Alkuvuosina radan liikenne oli vähäistä, eivätkä sen tulevaisuudennäkymät olleet hyviä. Vuonna 1924 kaivosyhtiö Boliden käynnisti kaivaukset noin 30 kilometrin päässä Skellefteån luoteispuolella, ja perusti rikastamon Skelleftehamnin Rönnskäriin. Ensimmäisinä vuosina kaivoksesta louhittu raakamalmi kuljetettiin kuorma-autoilla Skellefteån radan varteen, jossa se siirtokuormattiin junaan vietäväksi Ronnskäriin.^[2]

Statens Järnvägar ja kaivosyhtiö kuitenkin päättivät pian, että kaivostoiminnan laajuus vaati 24 kilometrin mittaisen sivuradan rakentamista Skellefteån radalla sijaitsevasta Slindistä Bolidenin kaivokselle. Sivuradan rahoitti suurelta osin SJ joka myös hoiti liikennöinnin, mutta sivuradan omisti kaivosyhtiö. Rata valmistui vuonna 1929 yhtä aikaa Skelleftehamnista Rönnskäriin johtavan uuden kahden kilometrin pituisen radan kanssa.^[2]

Kaivoksen avaaminen kasvatti koko radan liikennemääriä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, ja vuonna 1943 aloitettiin henkilöliikenne Bolidenin sivuradalla.^[2]

Malminkuljetukset Bolidenin ja Rönnskärin välillä jatkuivat aina vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen vähentynyt malmiliikenne hoidettiin kuorma-autoliikenteenä. Rataosuus Boliden–Slind purettiin pian tämän jälkeen.^[2]

Radalla liikennöitiin vilkkaimpina aikoina paikallisjunilla sekä Bastuträskin ja Skellefteån keskustan, että Skellefteån ja Rönnskärsverketin välillä. Parhaimmillaan Skellefteån ja Rönnskärin välisellä 19 kilometrin pituisella rataosuudella oli henkilöliikenteen käytössä kolme väliasemaa sekä 18 seisaketta. Kiskobussit tulivat liikenteeseen 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1945 otettiin myös käyttöön suora makuuvaunuyhteys Tukholmasta Skelleftehamns Övreen. Paikallisliikenne alkoi kuitenkin vähetä 1950-luvulla. Lopullisesti rataosan henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1990.^[2]

• Thore Sjögren, Rolf Forslund: Skelleftebanan och Bolidens järnvägar. Tukholma: Svenska Järnvägsklubben, 2000. ISBN 91-85098-88-4.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skellefteån rata Wikimedia Commonsissa