Tampereen ilmatorjuntapatteristo
Tampereen Ilmatorjuntapatteristo (TampItPsto) oli Suomen Puolustusvoimien joukkoyksikkö. Sen tunnuslipun keskeisin ja erottava tekijä oli ilves-figuuri. Toisen maailmansodan jälkeinen koulutusyksikkö koulutti varusmiehiä vuoteen 1980, jolloin muutti Ouluun, ja patteriston uudeksi nimeksi muodostui Oulun Ilmatorjuntapatteristo.[1] Ilmatorjuntapatteristo käytti keskiraskaita ilmatorjunnan tykkiaseita, näitä ovat olleet 35 mm Oerlikon -konetykki sekä 57 mm ilmatorjuntakanuuna. Ainakin osa aseistuksesta on ollut tutkalla ohjattuja tykkiaseita.
Aikanaan ilmatorjuntajoukot kuuluivat ilmavoimiin. Ainakin ZSU-57-2 ilmatorjuntapanssarivaunuilla (Itpsv 57-2) toteutettiin varusmiesten koulutusta TampItPsto:ssa, vuosina 1960–1966.[2]
Kangasalan Vatialaan sijoittunut armeijan asevoimien koulutusyksikkö ei käyttänyt ohjusaseita. Pariisin rauhansopimus ei sellaista vielä sallinut. Mahdollisesti vielä joitain Rämäpää -liikanimellä kutsuttuja Rheinmetall Borsig:in 88 mm tykkejä on voitu käyttää, nämä kykenivät myöskin maastoammuntaan eli tasasuuntaukseen. Pieksämäen Naarajärvellä nämä tykit ovat asetyyppinä vaikuttaneet, ja joka on sodan jälkeinen joukko-osasto niin ikään (perustettu 1945).
Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristo jatkaa edelleen Tampereen ilmatorjuntapatteriston perinteitä. Nämä vaikuttavat yhä vielä edelleen, esimerkiksi marssilauluissa sekä joukko-osaston lipuissa sekä baneereissa eli viireissä.
Lähteet
- MMM1979, Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979. Otava, Helsinki-Keuruu, 1978: s. 207–208.
- Villanen, Auvo: Vatialan 30 vuotta Tampereen ilmatorjuntapatteriston historiikki. Kangasala: , 1980. ISBN 951-99263-4-8.
- https://ilmatorjuntamuseo.fi/ilmatorjuntamuseo/kokoelmat/tykit/
