Tanganjikajärven biotooppiakvaario

Tanganjikajärven biotooppiakvaario on akvaario, joka jäljittelee olosuhteita Tanganjikajärvessä.

Siniseepra-ahven Neolamprologus tretocephalus on melko aggressiivinen Tanganjikajärven kirjoahven

Tanganjikajärvessä elää useita endeemisiä kirjoahvenlajeja, jotka tulevat toimeen melko pienessä vesitilavuudessa ja ovat värikkäitä ja käytökseltään melenkiintoisia. Eräät pienikokoiset lajit kutevat kotilonkuoriin, joissa ne myös hoitavat poikasiaan kunnes nämä osaavat uida vapaasti.[1] Useimmat isokokoisemmat lajit kutevat kallionkoloihin tai pohjahiekalle, ja järvessä on myös joitakin suuhautojia. Akvaarioharrastajien mukaan Tanganjikajärven kalat ovat usein herkempiä oikeille vesioloille kuin malawiakvaarion kalat.[2]

Kalojen ruokailutavat vaihtelevat lajista toiseen. Varsinaiset pedot syövät toisia kaloja. Hyönteissyöjät nappaavat hyönteisiä joko vedestä tai pinnan läheltä. Pohjan tonkijat kaivelevat selkärangattomia hiekan seasta. Jotkut nyppivät tuuhean levämaton seassa eläviä öttiäisiä ja kalanpoikasia. Kasvinsyöjätkin saavat yleensä levän joukossa näitä proteiinipommeja, joten niille tarjotaan akvaariossa kasvipitoista sekaruokaa eikä pelkkää puhdasta kasviruokaa.[3]

Akvaarion vesi ja sisustus

Tanganjikajärven vesi on kovaa, emäksistä (pH 7,5-9,3) ja melko lämmintä (22-28 °C). Järviveden lämpötila riippuu syvyydestä; eräät akvaariossa pidetyt lajit ovat kotoisin syvänteistä. Suomalainen vesijohtovesi on yleensä liian pehmeää tällaiseen akvaarioon, ja sitä muokataan erityisillä mineraalilisillä. [4] Tavoiteltava kokonaiskovuus 10-12 °dH ja karbonaattikovuus 15-18 °dH; kovuudesta kertoo myös sähkönjohtavuus 550-600 µS.

Sisustussuunnittelu riippuu valituista kalalajeista. Kotiolokutijat tarvitsevat luonnollisesti kotilonkuoria, hiekkapohjan lajit hiekkaa. Usein käytetään korallihiekkaa, joka auttaa pitämään veden kovuuden ja pH:n sopivana. Kalliorannan lajit tarvitsevat kallionkoloja ja luolia jäljittelevän ympäristön. Kaikki lajit tarvitsevat myös paljon vapaata uimatilaa.[5] Kalliota ja kivimuureja esittävää sisutusta tehdään jonkun verran myös valutekniikalla, jolloin oikeaa materiaalia käytetään muotin tekoon, ja erikoislaastista valetaan saman muotoinen, mutta paljon kevyempi rakennelma.[6]

Eliöt

Ainoa akvaariossa kasvatettava Tanganjikajärven kasvi on karvalehti Ceratophyllum demersum, joka kelluu vedessä lähellä pintaa.[1] Niinpä jotkut käyttävät biotooppiakvaarion periaatteiden vastaisesti muualta tuotuja lajeja, esimerkiksi vallisnerioita.[2]

Kaloja

Harrastajat käyttävät kaloista yleensä niiden tieteellisiä nimiä.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanganjikajärven kirjoahvenet.
  • helmikuonoahven Altolamprologus calvus
  • juovasulkahautoja Benthochromis tricoti
  • killiahven Cyprichromis leptosoma
  • okrakilliahven Cyprichromis microlepidotus
  • safiirikilliahven Cyprichromis pavo
  • pahkakirjoahven Cyphotilapia frontosa
  • ruutukoruahven Julidochromis marlieri
  • kultakoruahven Julidochromis ornatus
  • keltakotiloahven Lamprologus ocellatus
  • laikkuviiriahven Neolamprologus buescheri
  • lyhytkotiloahven Neolamprologus brevis
  • aurinkokirjoahven Neolamprologus leleupi
  • seeprakotiloahven Neolamprologus multifasciatus
  • siniseepra-ahven Neolamprologus tretocephalus
  • kalteriluola-ahven Neolamprologus sexfasciatus
  • neonkilliahven Paracyprichromis nigripinnis
  • vyökirjoahven Tropheus duboisi maswa
  • keltaripsimonni Synodontis petricola

Kuvagalleria

  • Helmikuonoahven Altolamprologus calvus
    Helmikuonoahven Altolamprologus calvus
  • Killiahven Cyprichromis leptosoma
    Killiahven Cyprichromis leptosoma
  • Pahkakirjoahven Cyphotilapia frontosa
    Pahkakirjoahven Cyphotilapia frontosa
  • Juovakoruahven Julidochromis regani
    Juovakoruahven Julidochromis regani
  • Keltakotiloahven Lamprologus ocellatus
    Keltakotiloahven Lamprologus ocellatus
  • Vyökirjoahven Tropheus duboisi
    Vyökirjoahven Tropheus duboisi
  • Keltaripsimonni Synodontis petricola
    Keltaripsimonni Synodontis petricola

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Järvi, J.: Tanganjikajärven kotilokutijat akvaariossa Aquahoito. Arkistoitu 9.4.2010. Viitattu 17.3.2008.
  2. ↑ a b Griffitts, T.: Lake Tanganyika Tank at Aquaworld Aquarium Aquaworld Aquarium - The Aquarium and Pond Active Online Publication. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 17.3.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Feeding Lake Tanganyika cichlids 2004. Aquaticcommunity.com. Viitattu 17.3.2008. (englanniksi)
  4. ↑ Järvi, J.: Vesi Tanganjika-akvaarioon 2002. Aquahoito. Arkistoitu 21.1.2010. Viitattu 17.3.2008.
  5. ↑ Tanganyika Cichlids 2004. Aquaticcommunity.com. Viitattu 17.3.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Granath, J.: Valukivet akvaarioon 2005. Aqua Web. Viitattu 17.3.2008.

Aiheesta muualla

  • Aqua-Web - suomalainen foorumi
  • NL-Aqua (Arkistoitu – Internet Archive) - kirjoahventen erikoisliike
  • Riftlakes.com (Arkistoitu – Internet Archive) - paljon lajiesittelyjä (englanniksi)
  • Ciklid.org - ruotsalainen foorumi
  • Järvi, J.: Tanganjikajärven kallioranta-akvaario Aquahoito.
  • The Tropical Tank (englanniksi)
  • Freshwater Tropical Fishkeeping (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  • Antti Rasila (Arkistoitu – Internet Archive) (suomalaisen harrastajan kuvia)

Kirjallisuutta

  • Akvaristi-lehti 3/2006
  • Boruchowitz, D. (2000): African Cichlids of Lake Tanganyika. TFH. ISBN 978-0793830268
  • Brichard, P (1989): Cichlids and All the Other Fishes of Lake Tanganyika ISBN 978-0866226677
  • Fryer G & Iles TD. (1972): Cichlid fish of the great lakes of Africa. Oliver and Boyd.
  • Smith, M. (1998) Lake Tanganyika Cichlids. Barrons ISBN 978-0764106156
  • Zurlo. G. The Lake Tanganyika Cichlid Aquarium. Barrons.