Vakiofunktio

Vakiofunktio on matematiikassa sellainen funktio, joka saa kaikilla muuttujan arvoilla aina saman arvon. Tällaisen funktion kuvaaja on vaakasuora eli se muistuttaa siinä mielessä lineaarista funktiota. [1] Jos vakiofunktion arvoksi tulee aina c, voidaan kirjoittaa

f ( x ) = c {\displaystyle f(x)=c\,}

missä c on reaaliluku.

Koordinaatistossa on kolmen vakiofunktion kuvaajaa. Ne ovat f(x)=8, g(x)=4,2 ja h(x)=-3,6

Esimerkkejä vakiofunktioista

Vakiofunktiot ovat lineaarisen funktion erikoistapauksia, jossa kulmakerroin a = 0. Funktion lauseke sivenee tällöin

f ( x ) = a x + b = 0 x + b = b {\displaystyle f(x)=ax+b=0x+b=b}

Samoin voidaan ajatella potenssifunktion, jonka asteluku on 0, olevan vakiofunktio

f ( x ) = a x 0 = a 1 = a {\displaystyle f(x)=ax^{0}=a\cdot 1=a}

Nollafunktio saa vain arvon 0 ja on siten vakiofunktioiden erikoistapaus.

Trigonometriassa funktio

f ( x ) = s i n 2 x + c o s 2 x {\displaystyle f(x)=sin^{2}x+cos^{2}x}

saa aina arvon 1 ja on siksi vakiofunktio.

Yleisiä ominaisuuksia

Vakiofunktio on määritelty kaikilla luvuilla, joten lähtöjoukoksi voidaan valita kaikki reaaliluvut R {\displaystyle \mathbb {R} } . Vakiofunktion f {\displaystyle f} kuvaus on surjektio, jos maalijoukkossa on vain luku c {\displaystyle c}

f : R { c } {\displaystyle f:\mathbb {R} \to \{c\}} ,

mutta kuvaus ei ole koskaan injektio, koska vähintään kaksi lukua (eli tässä tapauksessa kaikki luvut) kuvautuvat samaksi maalijoukon alkioksi c {\displaystyle c} . Tämän vuoksi vakiofunktio ei ole myöskään bijektio.

Vakiofunktiolla ei ole nollakohtia paitsi nollafunktiolla, jolla nollakohtia on koko reaalilukujoukko.

Jos vakiofunktio f(x) = c on yhdistetyssä funktiossa, on tuloksena vakiofunktio:

( f g ) ( x ) = c t a i ( g f ) ( x ) = a a , c R {\displaystyle (f\circ g)(x)=c\quad tai\quad (g\circ f)(x)=a\quad a,c\in \mathbb {R} }

Vakiofunktio on monotoninen funktio. Se voidaan tulkita sekä monotonisesti kasvavaksi- että väheneväksi funktioksi. Se on myös parillinen funktio. Ainoa vakiofunktio, joka on myös pariton funktio, on nollafunktio.

Vakiofunktion derivaatta on [1]

f ( x ) = D c = 0 {\displaystyle f'(x)=Dc=0}

on aina nolla eli nollafunktio.

Vakiofunktion integraalifunktio [1]

F ( x ) = c   d x = c x + C {\displaystyle F(x)=\int c\ dx=cx+C}

on lineaarinen funktio.

Lähteet

  1. a b c Wolframs Mathworld: Constant function

Kirjallisuutta

Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus. Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry, 2015. ISBN 978-952-7010-12-9, ISBN 978-952-7010-13-6. Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla

  • Internetix: Vakiofunktio