Ylä-Ottele
Ylä-Ottele | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | 61°34′20″N, 24°49′51″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
Laskujoki | oja Pitkäveteen [1] |
Järvinumero | 35.761.1.018 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 108,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,903 km [2] |
Pinta-ala | 4,603 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
Ylä-Ottele | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Ylä-Ottele[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 4,6 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se sijaitsee pienessä metsäpainanteessa Kuusijärven pohjoispuolella. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio eteläpuolelta kulkevaa tietä lukuun ottamatta. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä.[2] Rannat ovat metsämaata.[1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pääskylänjoen suualueeseen (35.761) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 108,9 metriä mpy. Siihen ei ole johdettu metsäojia ja sen laskuoja laskee Pitkäveteen Juurakkosalmen ja Vaajasalmen väliin.[2] Laskuojan pudotus on 2,9 metriä.[1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa on Pitkävesi kuvattu nykyistä suurempana ja Ylä-Ottelen kohdalla on siinä pitkä lahti. Myöhemmin toimitetussa järvenlaskussa järvi on kuoutunut omaksi järveksi. Järvenlaskun ajankohdasta ei ole tässä dokumenttia.[4]
Vuoden 1965 peruskartassa järven kaakkoispuolella oli peltoja.[5] Vuoden 1985 peruskartassa osa pelloista oli metsittynyt.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Ylä-Ottele, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Ylä-Ottele, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 03 Vehkajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.3.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 03 Vehkajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.3.2021)
Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Suur-Päijänteen alue (14.2) | ||||||||||||||||||
Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Längelmäveden alue (35.72) | noin 190 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vesijärven valuma-alue (35.73) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Venehjoen valuma-alue (35.74) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) | noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Hauhon alue (35.77) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kukkian reitin valuma-alue (35.78) | noin 240 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ormajoen valuma-alue (35.79) | noin 40 kohdetta
|